Hyvää joulua
Neuvostoliitossa ja Venäjällä 90-luvulla opiskellessani törmäsin usein ilmiöön, että kauppa saattoi olla auki mutta kiinni, taikka kiinni mutta auki. Napapiirillä olen jokusen kerran törmännyt kauppaan joka on auki vaikka onkin kiinni, mutten kertaakaan sellaiseen, joka olisi kiinni ollessaan auki.
Kauppiaat ovat mainioita. Kranttu turisti valittelee upeiden käsityötuotteiden keskellä, että voivoi eikö ole tuota toisenvärisenä ja tätä ilman tekstiä ja jotakin muuta jonkin muunlaisena. "Ootko aamulla vielä täällä? Tulepas aamulla käymään", sanoo kauppias. Kulkija saa napapiirillä myös täyttää oman vesipullonsa kahvilan linjaston vesihanasta, ei tartte vessan automaattihanasta lämmintä vettä ottaa. Ihmisistä huolehditaan, etteivät he entisestään vähenisi.
Kun satunnaisesti olen huonolla tuulella, lähden palveltavaksi. Myyjien kanssa raatataan ja tehdään kauppaa, tai ei tehdä, taikka lykätään aamuun. Niin tai näin, kotiin olen aina palannut hyväntuulisena.
Pari päivää sitten oli napapiirillä päivä lyhimmillään. Vajaat 2,5 tuntia. Siitä se kukonaskelin on jo lähtenyt pitenemään kohti kevättä ja valoa. Mutta nyt on vielä aika kietoutua hämärään ja nauttia lyhtyjen ja kynttilöiden lempeästä valosta.
Käsillä on ensimmäinen jouluni napapiirillä, maailman rakkaimman ihmiseni kanssa. Olemmekin ottaneet joulunvietossa varaslähdön, jotta ehtisimme. Joulupukin saattelimme tänään matkaan. Ennen lähtöään Pukki sanoi, että halatkaa toisianne ja muistakaa lähellänne olevia yksinäisiä. Tämän painan sydämeeni.
Lämmintä ja rauhaisaa joulua kaikille!
Kauppiaat ovat mainioita. Kranttu turisti valittelee upeiden käsityötuotteiden keskellä, että voivoi eikö ole tuota toisenvärisenä ja tätä ilman tekstiä ja jotakin muuta jonkin muunlaisena. "Ootko aamulla vielä täällä? Tulepas aamulla käymään", sanoo kauppias. Kulkija saa napapiirillä myös täyttää oman vesipullonsa kahvilan linjaston vesihanasta, ei tartte vessan automaattihanasta lämmintä vettä ottaa. Ihmisistä huolehditaan, etteivät he entisestään vähenisi.
Kun satunnaisesti olen huonolla tuulella, lähden palveltavaksi. Myyjien kanssa raatataan ja tehdään kauppaa, tai ei tehdä, taikka lykätään aamuun. Niin tai näin, kotiin olen aina palannut hyväntuulisena.
Pari päivää sitten oli napapiirillä päivä lyhimmillään. Vajaat 2,5 tuntia. Siitä se kukonaskelin on jo lähtenyt pitenemään kohti kevättä ja valoa. Mutta nyt on vielä aika kietoutua hämärään ja nauttia lyhtyjen ja kynttilöiden lempeästä valosta.
Käsillä on ensimmäinen jouluni napapiirillä, maailman rakkaimman ihmiseni kanssa. Olemmekin ottaneet joulunvietossa varaslähdön, jotta ehtisimme. Joulupukin saattelimme tänään matkaan. Ennen lähtöään Pukki sanoi, että halatkaa toisianne ja muistakaa lähellänne olevia yksinäisiä. Tämän painan sydämeeni.
Lämmintä ja rauhaisaa joulua kaikille!
Kommentit
Lähetä kommentti