Napapiirin sankaritar

Ei tullutkaan talvi napapiirille kertaheitolla. Soutaa ja huopaa kuten etelässä. Pimeää on kun sataa vettä eikä ole lunta, sehän tiedetään jo kotikonnuilta, mutta että täälläkin. Viime yönä se tuli uudelleen. Etelän likan kapasiteetti on koetuksella. Uutta omaksuttavaa asiaa tulvii sisään eri kielillä, ja joskus astia vuotaa hetkellisesti yli, kun imukyky ei riitä. Ajoittain kuitenkin tunnelin päässä kajastaa jo himmeää valoa, sillä uusille asioille alkaa paikoin olla jo hiukan tarttumapintaa. Rohkeus, vapaus, onni. On aika lisätä teemojen joukkoon sisu. Ei ole onnea ilman vapautta eikä vapautta ilman rohkeutta, mutta ilman sisua ei ole mitään. Sisu auttaa etelän likkaa, kun rohkeuden ansiosta on eteen tullut niitä toivottuja uusia haasteita sen verran, että tekisi mieli paeta. Sisu auttaa muistuttamalla niistä asioista, jotka ovat tehneet siirtymisen helpoksi. Muutama etelän kaveri on jo löytänyt napapiirille tuovan tien ja käynyt toteamassa, että täällä voi elää ja asua ja että

Nyt on napapiirillä jo melkein kylmä. Pakkanen on täällä kylmempää kuin kotikonnuilla, kaipaan jopa päähinettä. Johtuukohan se napapiiristä, vai kenties iästä. Mutta yksi etelän ystävä oli neulonut minulle myssyn! Huolenpito ei lopu, ja se lämmittää. On marraskuu, napapiirillä elettyä elämää takana neljännesvuosi. Aurinko nousee vielä, mutta sytyttelen jo kynttilöitä ja valmistaudun kietoutumaan kaamokseen. Minulla on myssy, villasukkia, huopatossut ja lämmin loimi. Tule pakkanen, tule kaamos, näytä napapiiri kyntesi! Minulle oli kerrottu, että pohjoisen konstailemattomuus pätee myös talven tuloon: Lumi tulee, ja siinä se sitten on, talvi, ilman eestaas vatkaamista. Tämän olen nyt päässyt todistamaan. Pohjoisen kaverit tosin sanovat, että ilmastonmuutos on täälläkin ja varsinkin täällä, ja ettei märkä marraskuu ja musta joulu ole enää tavatonta täälläkään. Surullista. Tulkaa muuten etelän kaverit hankkimaan talviloimenne täältä. Palvelun lisäksi on nimittäin myös valikoimaa.